Homo, hetero, ydinperhe ja... mistä itse asiassa puhuttiin?

Julkiseen keskusteluun puuttumisessa on aina ongelmansa. Pääasiassa siksi, että luen uutiset, joiden tarjoajiin olen oppinut luottamaan, ystäväpiirini on valikoitunut tietyistä syistä ja symppaan mielelläni kommentteja, jotka omassa sosiaalisessa kontekstissani ovat minulle myönteisiä. Tälläkin uhalla viittaan nyt omasta näkökulmastani havainnoituun homokeskusteluun uutisissa, blogeissa ja facebookissa. Yrittäen muistaa, että se on näkökulma, jonka itse olen aika pitkälle valinnut.

Nyt käytävä keskustelu on mielestäni ohittanut jo ajat sitten sen näkökulman, mikä on itselleni tärkeä. Itselleni henkisyys on jotain muuta kuin pippelien ja pimppien yhteensovittelua, enkä näe mitään järkeä puolen valinnassa tässä asiassa. Luonto tulee kyllä valitsemaan parhaimman vaihtoehdon, niinkuin se aina on tehnyt. Mutta mielestäni ydinasia on suvaitsevaisuus. Toiset puolustavat ydinperhettä kuin se olisi maailman vanhin keksintö. Se on itse asiassa aika uusi. Toiset puolustavat pyhiä kirjoituksia, jotka nekin ovat ihmisen kirjoittamia - eivätkä nyt vielä evoluution mittapuulla kovin vanhoja nekään. Jotkut puolustavat vain tunnetta, jonka aiheuttajaa itsessä ei ole edes käsitelty.

Mutta entä se peruskysymys? Tarvitsemmeko me itse asiassa lisää vihaa? Tarvitsemmeko me lisää syitä käydä toistemme kurkkuun? Ja miksi minä en kykene elämään omaa elämääni, jos naapurissani asuu homo? Itse omistan vielä peilin. Kysymys niille, joilta se on kadonnut - mitä se on minulta pois jos lähimmäiseni tekee toisin? Muuta kuin oma identiteettini tietysti. Mutta jos se oli jo valmiiksi noin heikolla pohjalla, niin pitäisiköhän sitä vähän vielä työstää?

Itse haluan asua valtiossa nimeltä Suomi juuri niiden vapauksien vuoksi, joita se minulle suo. Maksan mielelläni veroni ja tuon mielelläni oman panokseni yhteiskunnalliseen työhön. Myös vapaaehtoispuolella. Enkä halua rajoittaa kenenkään muun samoin ajattelevan elämää mitenkään - riippumatta hänen automerkistään, seksuaalisesta suuntautumisesta tai uskonnostaan. Pohjois-Koreaan en halua, mutta jos haluaa kaikkien uskovan samaan asiaan kuin "minä itse", ehkä sinne vielä otetaan.