Thursday, August 16, 2012

Loputtoman typeryyden ylistys

Tällä blogissa ja tällä otsikolla oli aiemmin kirjoitus liikenteestä ja hölmöilystä siellä. Tiedätte, sitä tavallista kiirettä, hermoilua ja muuta, jolla voi olla ehkä vakaviakin seurauksia...


Mutta blogitekstiä ei ole enää. Sain tänään soiton toiselta osapuolelta. Kohteliaan ja vilpittömän anteeksipyynnön ja anteeksipyynnön hyväksymisen merkiksi lähti vanha blogikirjoitus.

Näin se elämä pitää mennä. Asioita tehdään, niistä opitaan ja elämä jatkuu eteenpäin. Selkä suorana ja rehellisenä sekä muille, että itselleen. Ihmiset voivat joskus tehdä harkitsettomattomia asioita, mutta se ei tee heistä ihmisenä typeriä tai huonoja. Hyvä muistutus minullekin.


Minulle tuli tästä soitosta todella hyvä olo, varmasti paras joululahja tänä jouluna. Joten erittäin hyvää joulua ja uutta vuotta Antti Kuituselle ja perheelle Keski-Suomeen. En tiedä olenko mikään sanomaan, että teit miehen työn. Minun arvostukseni ainakin ansaitsit!

Kiitos, kun soitit!





3 comments:

Anonymous said...

Normi Volvo-kuski

Tehoa riittävästi said...

Hei!

Kuulostaa kovin tutulta. Itse ajan yleensä noin rajoituksen mukaan ja näitä hitaampia tulee vastaan perä edellä.

Henkilökohtainen "suosikkini" on kaveri joka ajaa tiellä 72kmh ja sitten kun tulee ohituskaista, niin dieselsavut oikein pölähtää kun pedaali painetaan pohjaan.

Onneksi olen jo pidemmän aikaa pitänyt hieman tehokkaammista autoista, niin ohi on päässyt kiihdyttäjistä huolimatta. Eräälle piti ohituskaistalla hieman hidastaa kohdalla ja tervehtiä...

Suosittelen samaa blogistille =)

Jari Latvala said...

Ohituskaistaahan ei tuolla pätkällä ole. Joten muutoinkin vaarallisesta ohittamisesta tuli hengenvaarallista. Eikä minua kilpa-ajo kiinnosta. Huolestuin siitä, kun edessä ajavan heittelehdintä ja viittominen oli niin voimakasta, että ajattelin hänen tosissaan yrittävän kertoa minulle jotain. Selvisihän se sitten soittamalla...

Pitäisi vaan aina muistaa, että liikenteessä tehdyt hölmöilyt voivat olla hengenvaarallisia. Eikä aina vaan itselle. Vastuunottoa, sitä sitä odottaa aikuisilta ihmisiltä.