Vapaus olla onnellinen

Eräs tuttuni muistutti eilen minua yhdestä elämän tärkeimmistä asioista. Nimittäin siitä, että se on aina oma päätös, haluaako olla onnellinen vai ei. Kiitos Lassi.

Se kuulostaa niin yksinkertaiselta, että senhän on pakko olla täyttä höttöä? Mutta loppujen lopuksi elämä on juuri niin yksinkertaista. Meillä on vaan jokin sisäänrakennettu tarve yrittää rakentaa oma onnemme, vaikka sitä olisi tarjolla miten paljon tahansa. Jos saat kiitoksen, kehuja, tapaat uuden ihanan ihmisen, tai mitä tahansa muuta, siitä ei osaa nauttia, ellei se ole ansaittu. Ellei se ole pitkäjänteisen suunnittelun, yrittämisen, tahtomisen ja taistelun tulos. Järkeilyn, analysoinnin ja ponnistelujen kautta saavutettu.

Onni pitää tehdä tai ansaita. Muuten se on vaan sattumaa. Vaikka aika usein juuri niissä elämän lyhyissä "sattumissa" on usein ne suurimmat mahdollisuudet onneen. Jos sellainen kohdalle osuukin, niin hyvin harvoin me osaamme ottaa sen sellaisena, perehtyä siihen, nauttia siitä, tutkia sen arvoa meille. Me alistamme sen koko sille muulle elämän suunnitelmalle, jota rakennamme juuri sillä hetkellä. Pyrimme sovittamaan sen ja sen merkitykset jotenkin siihen, mitä olemme tähän asti oppineet. Palauttamaan sen kaiken yhteen pieneen lokeroon omassa päättelyssämme. Vaikka voi olla, että se onni on isompi kuin koko siihen astinen elämämme. Se ei ehkä edes voisi mahtua niihin lokeroihin, joita meillä on! Sen todellinen arvo voi olla jopa siinä, että se sellaisenaan muuttaisi koko elämämme ja näkemyksemme elämästä. Mutta emme ota sitä todesta tai tutki sen mahdollisuuksia, koska se on ansaitsematonta. Sattumaa.

Miten sen aina itsekin unohtaa? Että joka hetki voi valita, suunnittelenko enemmän vai nautinko siitä, mitä saan ja mitä jo on. Maailma on täynnä tarinoita epäonnistuneista suunnitelmista ja aikomuksista, jotka eivät koskaan täyttyneet. Mutta myös pilatuista mahdollisuuksista ja omasta sokeudesta sille, mitä ympärillä jo on. Toinen tulee työn ja tuskan kautta, toisesta voi nauttia joka hetki. Miksi sitä onkin joskus niin hölmö, että valitsee sen tuskaisemman tien, jolla on ihan yhtä huonot mahdollisuudet onnistua? Kun voisi valita sen, mikä tekee onnelliseksi juuri nyt.