Ihmettelen hallituksen edesottamuksia Suomen johdossa (vielä vastoin kansalaisten enemmistön sekä kansainvälisen ympäristömme mielipidettä) ydinvoima-asiassa. Itse olen oppinut riskienhallinnasta, että jos riskin vakavuus toiminnalle on sietämätön tai riski toteutuessaan on uhka jatkuvuudelle, on riski siirrettävä tai poistettava.
Ehkä kaavailut ainakin yhden voimalan sijoittamisesta Lappiin on juuri tätä riskienhallintaa Suomen hallituksen taholta. Suurin osa ihmisistähän asuu Kokkola - Kotka -linjan eteläpuolella. Ehkä hallitus ajattelee, että Pohjois-Suomi voidaan menettää jatkuvuuden vaarantumatta. En silti usko tuon toimenpiteen olevan välttämättä riittävän ottaen huomioon Suomen pinta-alan.
"Riskin pieni todennäköisyys" on se ensimmäinen mantra, jolla tietyt tahot ovat hallituksemme vakuuttaneet ydinvoimavaihtoehdosta. Vaihtoehto ei ole mitenkään puolusteltavissa kehnon työllistämisvaikutuksensa tai kulutuksen ohjaamisvaikutuksen vuoksi vain kohti suurempaa energiankäyttöä. Se toinen mantra on "talouskasvu edellyttää energiaa". Mikä sekin on vähän pidemmälle mietyttinä melko tyhjä väite - jos talouskasvua saisi sähköä kuluttamalla muillekin kuin sähköyhtiöille, olisihan se jo tehty. Enkä usko minkään sähkömagneettisen ilmiönkään vaikuttavan talouskasvuun taianomaisesti tuotetun lisäenergian kautta. Onko innovatiivisuutemme vielä -80 luvulla, jossa ajateltiin robottien tekevän kaikki työt paikallaan makaaville ihmisille? Itse uskon ihmiseen hiukan enemmän.
Hallituksemme on nyt päättänyt, että se johtaa yritystä nimeltä Suomi - ei valtiota. En usko valtiomme ainoan tehtävän olevan mahdollisimman kannattavan jatkuvuuden ja liikevoiton varmistamisen. En siksi ymmärrä valtion taholta tällaisia riskinottoja. Lisäksi on muistettava, että ydinvoimaan liittyvän riskin tarvitsee toteutua vain kerran. Kouluammuskeluakaan ei pitänyt koskaan tapahtua meillä. Nyt se on tapahtunut jo kahdesti. Onneksi se ei ole vielä kuitenkaan vaarantanut valtiomme jatkuvuutta. Tämä näkyy myös hallituksemme surkeassa toiminnassa ilmiön tai sen syiden eteen. Mutta jos riski ei estä liiiketoimintaa, se voidaan kantaa, ajattelee varmaankin hallituksemme. Maailma on muuttunut muutenkin - naapurimaassamme lennetään jo helikoptereilla rahasäilöjä ryöstämään Euroopan suurimpiin lukeutuvan vartiointiliikkeen tukikohtaan. Kaikki eivät ehkä halua muistaa, mikä vuosiluku kalenterissa nyt on menossa.
Toivottavasti kansa ja eduskuntamme viimeistään ymmärtää olemassaolonsa merkityksen valtion johdossa. Hallitus kun on ilmeisesti olemassa valtiolla vain liiketaloudellisista syistä. Luulen tosin, että heillä on vaan jo niin hyvä eläke jo ansaittuna, että yrityksen tulevaisuus ei enää merkitse mitään.
---[ EDIT 29.4.2010 ]---
Osuipas silmään tuolta J Kasvin blogista lause:
Ydinvoimalla tuotettu Sähkö on Suomessa halpaa myös siksi, että Suomessa ydinvoimaloiden vakuutukset kattavat vain 196 miljoonaa euroa voimalaonnettomuuden aiheuttamista vahingoista. Muissa maissa vastuu on paljon suurempi, mikä näkyy myös sähkön hinnassa. Suomessa ylimenevän osan kustantavat vahingon sattuessa veronmaksajat.Selväähän on ollut koko ajan, että vientiin tätä lisäratkaisua tehdään, mutta tässäpä se ongelman ydin mielestäni onkin. En ymmärrä miksi Suomi ottaa riskin elämästä ja kuolemasta vain liiketoiminnan takia. Valtiolla on mielestäni ensisijainen velvollisuus ajatella kansalaisen etua - nyt hallitus on todistanut ajattelevansa vain liikevoittoa.
Kun epäonnistuneen ryöstön, tahallisen vahingonteon tai sen epätodennäköisen onnettomuuden jälkeen aletaan reaktoria valamaan betoniin ja korjaamaan säteilyvahinkoja, hoitamaan ihmisiä, hautaamaan kuolleita, puhdistamaan ja eristämään satoja tuhansia neliökilometrejä kymmeniksi vuosiksi sekä hakemaan turvapaikkaa Keski-Euroopasta, on lasku varmasti yli tuon 196 mil. €.
Eli todellisuudessa koko projektin siis vakuutamme sinä ja minä - me kansalaiset - hengellämme ja omaisuudellamme, energiateollisuuden liikevoittojen hyväksi.